Johannes (Jukka) Rusin materiaaleja

Johannes (Jukka) Rusin materiaalia on laajasti.  Tällä hetkellä uskon minulla olevan tietoa vain murto-osasta niistä.  Tähän pyritään saamaan mahdollisimman laajasti sekä tietoa materiaalista että julkaistua niitä.

Sukututkimus

Alla kuvattu sukututkimusmateriaali on tällä hetkellä vasta paperiversiona mutta toivottavasti pian löytyy sopiva julkaisutapa jolla tiedot saadaan helposti jaettavaan muotoon.

Rusin suku (26.4.1996 versio 42 sivua.  Kattaa ajallisesti alkaen Heikki Sipinpoika Rusista (1643- n.1723)  ja eteenpäin nykypäivään)

Kankaisen suku (26.4.1996 versio 27 sivua.  Kattaa ajallisesti alkaen Sakari (Zachris) Kankainen (1780-1826) ja eteenpäin päivityshetkeen).

Wistin suku (26.4.1996 versio 26 sivua.  Kattaa ajallisesti alkaen Mathias Wist (1807-1882) ja eteenpäin päivityshetkeen).

Juutilaisen suku (26.4.1996 versio 16 sivua.  Kattaa ajallisesti alkaen Aukusti Juhonpoika Juutilainen (1758- ?) ja eteenpäin päivityshetkeen).

Valokuva-arkisto

Johanneksella on onneksi tallella paljon myös vanhoja valokuvia, joita toivottavasti saamme aikanaan tänne sivustolle kaikkien meidän saataville.

Rusin Suku (johdanto)

Ensimmäinen versio Jukan laajasta materiaalista on julkaistu Word-tiedostona.  Tutustu ja yritä etsiä omat tietosi.  Käytettävyys varmasti paranee kun materiaalia saadaan muokattua.  Nyt voi Wordin hakutoiminnolla etsiä tietoja pitkästä dokumentista.  Kuulen mielelläni palautetta asiasta!  Olli

Kirjoittaja Johannes (Jukka) Rusi

RUSIN SUKU

Rusi-nimen alkuperästä on tutkijoilla kaksi eri käsitystä. Vanhempi versio perustuu vanhaan venäläiseen kronikkaan, (Nestorin kronikka) 800-luvulta sekä venäläisiin vanhoihin kansanlauluihin ja muinaisiin riimukirjoituksiin. Niissä kerrotaan ihmisistä, joita slaavit kutsuivat nimellä "rus" tai "ros". Rusit muuttivat itään Ruotsin Itämeren rannikolta, Rodenin maakunnasta eli Roslagenista. Nimi johtui todennäköisesti siitä, että seudun asukkaat oli jaettu soutukuntiin (roddarlag), jotka olivat velvolliset seuraamaan kuningasta sotaretkille. Kronikka kertoo, että slaavit pyysivät varjaagi-ruseja hallitsijakseen, koska he eivät tulleet toimeen keskinäisten riitojensa tähden. Tehtävään valittiin kolme veljestä: Rurik, Truvor ja Sineus. He purjehtivat seurueineen itään ja perustivat sinne Novgorodin valtakunnan, jota Rurik, vanhin veljeksistä hallitsi yksinvaltiaana veljiensä kuoleman jälkeen. Rurik kuoli vuonna 879. Rusien hallitsema maa sai heidän mukaansa nimekseen Rusland, josta sitten tuli Ryssland.

Sana "rus" ääntyy ruotsiksi "rys". Tästä sanasta suomalaiset ovat muodostaneet itänaapureista, venäläisistä, sanan "ryssä". Myös läntisen naapurin Ruotsin suomenkielinen nimi on peräisin rusien heimon nimestä. Näin muinaisten "rodskarlarien" vaikutus on jäänyt suomen kieleen.

Rusien heimo laajeni vaikuttaen Euroopasta aina Aasian rajoille asti. Myös Suomenlahden ympäristössä heidän vaikutuksensa oli suuri. Heidän kauppa-, sota- ja ryöstöretkensä suuntautuivat myös Suomenlahden pohjoisrannikolle. Todennäköisesti jotkut heimon jäsenistä asettuivat sinne asumaan, lähinnä Karjalan kannakselle. Heimonsa mukaan heitä kutsuttiin "ruseiksi", ja näin vanhasta heimon nimestä muodostui ennen pitkää sukunimi. (C. Grimberg. 1958. osa 8 s. 53-64 ja osa 16 s. 119-120; Otavan Iso tietosanakirja osa 7 s. 754)

Toinen käsitys Rusi -nimen alkuperästä on kirjassa Suomalaiset sukunimet. "Jo keskiajalla meillä käytössä ollut Ambrosius elää yhä mm. sukunimessä Rusi. Ennen viime sotia asui Rusi -sukuisia mm. Kuolemajärvellä, Koivistolla, Vpl:n Uudellakirkolla ja joitakin Salmissakin. Oulussa on tavattu porvari Nils Jöransson Rusi 1742, Valkealassa Sylvester Rusi 1849, ja nimi on tunnettu myös Miehikkälässä ja Ruotsinpyhtäällä." (Mikkonen P. - Paikkala S. 1992 s.517)

Vuonna 1985 Suomessa asui 452 Rusi-nimistä henkilöä. (Mikkonen P. ‑ Paikkala S. 1992 s.517)

Tässä sukututkimuksessa käsitellään Ruseja, jotka asuivat ennen vuoden 1939 talvisotaa Viipurin läänin Uudenkirkon Sortavalan kylässä Vilkosenmäen Rusilanimistä perintötilaa ja heidän jälkeläisiään.

Vilkosenmäen Rusien esivanhempia

Rusit ovat tulleet Uudenkirkon Vpl. Sortavalan kylään Kuolemajärven Seivästön kylästä. Tämä on tapahtunut noin vuonna 1795 ja tulija oli Matti Juhananpoika Rusi. Hän oli siis ilrneisesti ensimmäinen Vilkosenmäen Rusi ja oli tuohon aikaan noin 19 vuoden ikäinen.  Hän tuli ilmeisesti vävyksi Mannosen taloon.  

  (Huomio! Sortavalassa)

Rusilan talo sijaitsi korkeahkolla mäellä aivan Suomenlahden tuntumassa. Talo oli aikoinaan tyypillinen Suomenlahden rannikon hirsitalo. Siinä oli keskellä suuri tupa ja päädyissä kamarit. Talon harja suuntautui suunnilleen idästä länteen ja ikkunasta aukeni näkymä Suomenlahdelle. Piha muodosti umpipihan, ns. susipihan, asuin ja ulkorakennuksineen. Vankka lautaportti sulki rakennuksista muodostuneen piirin. Viimeinen asukas Rusilassa oli ennen talvisotaa Herman Rusi perheineen. Talvisodan alkaessa talo poltettiin.

Todennäköisesti alkuun on ollut yksi suuri kantatila, jossa on asunut menneille ajoille tyypillinen suurperhe, joka käsitti isät, äidit, tädit, sedät ja serkut. Talo on aikanaan ositettu, ja näin on muodostunut uusia, itsenäisiä perheitä. Ennen talvisotaa Vilkosenmäen ympäristössä asui useita samaan sukuun kuuluvia Rusiperheitä. Rusit ovat hankkineet elantonsa maanviljelyllä, kalastuksella sekä laivureina. Merenkulkua harjoitettiin puusta rakennetuilla laivoilla, joiden käyttövoimana oli tuuli, jonka purjeet muuttivat liike-energiaksi. Laivoilla kuljetettiin rahteja pääasiassa Venäjän silloiseen pääkaupunkiin Pietariin. Perimätiedon mukaan laivoja oli vielä 1800- 1900- lukujen vaihteessa kaksi. Ne olivat yhteisomistuksessa suvulla, mutta tarkempaa tietoa omistuspohjasta ei ole. Myös käsitöitä tehtiin, elettiinhän luontaistalouden aikaa.  Ainakin Antti Rusin tiedetään olleen taitava ja arvostettu suutari muiden toimiensa ohella.  Kalastukseen kuului itsestään selvänä osana veneiden ja kaluston korjaus ja huolto sekä verkkojen kutominen ja paikkaus.  

Wist-Kankainen-Juutilainen-Rusi -sukujen suhteet

Pikkukuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä hiirellä.  Takaisin pääsee "edellinen / back"-näppäimellä selaimen vasemmasta yläkulmasta.

Juutilaisten, Kankaisten ja Rusien sukulaisuussuhteet

Pikkukuva aukeaa suuremmaksi kun klikkaat sitä hiirellä.  Takaisin pääsee "edellinen / back"-näppäimellä selaimen vasemmasta yläkulmasta.