Ylös    Evakkojen asuttaminen

Ruotsin valtakunnan 1734 laki

Laki alueluovutuksen johdosta menetetyn omaisuuden korvaamisesta (1940)

Vuoden 1940 pika-asutuslaki

Talvisodan aluemenetysten jälkeen oli kiireesti saatava elintiloja Karjalasta siirtolaisina tulleelle väestölle. Siirtoväen pika-asutuslaki tuli voimaan kesällä 1940. Lain mukaan maata asutettiin seuraavassa järjestyksessä: ensisijaisesti käytettiin valtion maata ja sen jälkeen seurakuntien virkatalojen ja niiden omistamaa maata, kuntien omistamaa maata, yhtiöiden ja muiden yhteisöjen omistamaa maata ja yksityisten omistamaa maata. Maa hankittiin vapaaehtoisen kaupan tai pakkohuutokaupan kautta. Siirtoväki voi ostaa alueita suoraan omistajilta. Pika-asutuslain avulla suunniteltiin siirtoväen tarpeisiin muodostettavaksi lähes 40 000 erilaista tilaa, joita varten viljelyskelpoista maata tarvittiin runsaat 330 000 hehtaaria. Mikkelin läänin osuus oli 22 000 hehtaaria eli noin 7 % tuottavasta maasta läänin alueella. Mikkelin maalaiskunnan osuus oli noin 1 000 hehtaaria, joka oli 7,5, % koko viljelmäluvusta. Noin puolet maasta suunniteltiin otettavaksi yksityisiltä maanviljelijöiltä, loput muilta.

Maanhankintalaki toukokuussa 1945

Toisessa maailmansodassa Suomi joutui luovuttamaan noin 12 % maan pinta-alasta ja niillä oli asunut noin 12 % maan väestöstä. Luovutetun alueen väestö evakuoitiin kokonaisuudessaan Suomeen ja heidät oli saatava sijoitettua. Valmius siirtoväen pysyvään asuttamiseen Suomeen oli olemassa välirauhan pika-asutuslain perintönä. Jatkosodan aikana maata oli luvattu myös perheellisille rintamamiehille, sotainvalideille, sotaleskille ja heidän perheilleen. Agraariyhteiskunnan sosiaalipolitiikkaan kuului periaate, että maata oli annettava kaikille halukkaille. Tätä varten eduskunnassa hyväksyttiin toukokuussa 1945 maanhankintalaki.

Maanhankintalain mukaan maata voitiin hankkia asutustarkoituksiin vapaaehtoisesti tai pakkolunastamalla ensisijaissa muilta kuin varsinaisilta maanviljelijöiltä, mutta tarvittaessa myös heiltä. Maasta maksettiin joulukuun 1944 hintatason mukainen "kohtuullinen, käypä hinta". Pääministeri Paasikiven vaatimuksesta maanhankintalakiin tuli kielipykälä, jonka mukaan asetuksella ei saanut muuttaa kuntien sisäisiä kielisuhteita. Käytännössä tämä merkitsi ruotsinkielisten omistaman maan säästymiseltä asutukselta. Ruotsalaisia evakkojahan ei ollut kuin Porkkalan niemen entiset asukkaat.

Maanhankintalain toteuttaminen lopetti suurmaanomistuksen Suomessa ja sai aikaan laajan maareformin. Maanhankintalain perusteella maata jaettiin lähes 3 miljoonaa hehtaaria. Runsaat 60 % maasta sai siirtoväki. Rintamamiehet ja -invalidit saivat runsaat 60 % muodostetuista yli 94 000 tilasta. Asutustoiminnan ansiosta pääosa sijoitettavista oli saanut pysyvän kodin vuoteen 1948 mennessä.

Ylös