PÖYTÄKIRJA

Vilkosenmäen Rusien Sukuseura ry:n perustamiskokous

Lauantai 3.5.2003 klo 11 – 14,

Vääksyn Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella Huoltorinne 1, 17200 VÄÄKSY

 

   

 

1.1.       Kokouksen avaus

Seppo Rusi toivotti osanottajat tervetulleiksi kokoukseen puheella klo 11.30 (liite 1).

Tapaaminen aloitettiin yhteisellä lounaalla, jonka siunasi Aulis Rusi.

 

1.1.1.     Kokouksen avaus

Perustamistyöryhmän puolesta Olli Rusi avasi kokouksen klo 12.30.  Kokous avattiin saatesanojen myötä (liite 2).

 

1.1.2.     Tervehdyssanat

Johannes Rusin tervehdys kokoukselle

Terveydellisistä syistä johtuen Johannes (Jukka) Rusi oli estynyt osallistumasta kokoukseen.  Hän toimitti kokoukselle kirjallisen tervehdyksen, jonka hänen poikansa Ari Rusi luki kokoukselle (liite 3).

Aarne Rusi

Aarne Rusi luki kokoukselle valmistelemansa kuusi sukupolvea Herman Rusin jälkeläisiä koskevan henkilömuistelman (liite 4)

Lauri Rusi

Lauri Rusi toi tervehdyksen Koiviston Rusien sukuseuralta.  Hän esitteli mielenkiintoisesti Koiviston Rusien sukuseuran perustamista, esitteli Koiviston Vatnuorin kylän historiaa ja seuran tutkimusaineistoa.  Sukukokous kuuli mielenkiintoista tietoa muun muassa viikinkien käyttämistä vesireiteistä ja evakkomatkan vaiheista Vatnuorin kylässä.  Erityisen kiinnostavaa olivat myös arkistotiedot ja kuvaukset Rusien laivanvarustuksesta Karjalan kannaksella.

 

1.2.       Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Koska tämä kokous on perustava kokous, ei varsinaisia säännöksiä koollekutsumisesta ole olemassa.  Seuran perustamisen voivat tehdä yhteen kokoontuneet henkilöt vapaasti.

Sukuseuran perustamista valmistelemaan nimettiin 15.9.2002 Nauvossa työryhmä, johon kuuluivat Matti Kankainen, Ari Rusi, Olli Rusi ja Seppo Rusi.  Työryhmään toivotettiin tervetulleiksi myös kaikki muut asiasta kiinnostuneet.  Leo Rusi on aktiivisesti osallistunut jokaiseen kokoukseen.   Lisäksi perustamistyöryhmän työtä ovat tukeneet erityisesti Irmeli Rusi ja Sinikka Rusi vieraanvaraisella tarjoilulla työryhmän kokouksissa Ruskolla ja Vääksyssä. 

Sukukokous on kutsuttu koolle käyttämällä eri kutsutapoja: Kutsukirjeet esityslistoineen ja sukuseuran sääntöehdotuksineen postitettiin 20.4.2003 kaikille noin 90 henkilölle, joiden osoitteet olivat perustamistyöryhmän tiedossa.  Samanaikaisesti kutsu lähetettiin samassa muodossa sähköpostitse kaikille niille, joiden sähköpostiosoitteet olivat tiedossa.  Perustamiskirjan luonnos on ollut julkaistuna internet-sivuilla www.rusi.info 25.2.2003 lähtien.  Lisäksi on pyydetty sukulaisia levittämään tietoa sukuseuran perustamisaikeista ja perustamiskokouksesta suullisesti lähipiirilleen.

Ennakolta kokoukseen on ilmoittautunut 59 henkilöä.  Kokouksen osanottajista laaditaan osallistujalista pöytäkirjan liitteeksi.

1.3.       Kokouksen järjestäytyminen,

1.3.1.     Kokouksen puheenjohtajan valinta

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olli Rusi.

1.3.2.     Kokouksen sihteerin valinta

Kokouksen sihteeriksi valittiin Saana Rusi.

1.3.3.     Kahden ääntenlaskijan valinta

Ääntenlaskijoiksi valittiin Soili Pesonen ja Johanna Lindström.

1.3.4.     Kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ari Rusi ja Seppo Rusi.

 

1.4.       Kokouksen työjärjestyksen vahvistaminen

Kokouskutsussa kaikille lähetetty esityslista  hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi sillä lisäyksellä, että listaan lisättiin  kohta ”muut asiat”.

 

1.5.       Ehdotus sukuseuran perustamisesta

1.5.1.     Ehdotus seuran säännöistä

Kokoukselle ennalta toimitetut sääntöluonnokset käsiteltiin kohta kohdalta.  Perustamistyöryhmän valmistelema, Suomen sukuseurojen liiton mallisääntöihin perustuvat sukuseuran säännöt hyväksyttiin seuraavin lisäyksin ja täsmennyksin:

Muutos koollekutsuun, sukukokouksen kutsu voidaan toimittaa myös sähköpostitse niille henkilöille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa sähköpostitse tapahtuvaa tiedottamista.

Sukukokous otti kantaa sääntöluonnokseen siten, että erillistä liittymismaksua jäseniltä ei peritä, vuosimaksuksi määrätään 20 euroa ja alle 20-vuotiaat vapautetaan vuosimaksusta.

Sukuseurasta eronneeksi katsotaan henkilö, jolta on suorittamatta vuosimaksut viimeisen kahden vuoden ajalta.

 

1.5.2.     Päätös seuran perustamisesta

Perustamistyöryhmän esityksen mukaisen sukuseuran perustamista kannatettiin aktiivisesti ja yksimielisesti. 

Seuran perustamiskirjan viimeistely ja allekirjoitus sekä seuran rekisteröinti valtuutettiin tulevan seuran ensimmäisen hallituksen jäsenten tehtäväksi.

 

1.6.       Sukuseuran toiminnan käynnistäminen            

1.6.1.     Keskustelu toimintasuunnitelmasta

Toimintasuunnitelmaa ei ole yksilöity aloitusvaiheessa tarkemmin, vaan se muodostuu tulevan hallituksen toimesta sukuseuran sääntöjen perusteella ja taloudellisten voimavarojen puitteissa.  Kokouksessa evästettiin tulevaa hallitusta seuraavin toivomuksin:

Yhteistyön kehittäminen Koiviston Rusien sukuseuran kanssa on tavoiteltavaa.  Lauri Rusin kokoukselle tuoman viestin mukaisesti myös Koiviston Rusit mielellään kehittävät yhteistyötä perustetun sukuseuran kanssa.

Sukuseuralle pyritään luomaan palveluja ja aktiviteetteja, jotka kiinnostavat mahdollisimman laajasti myös nuorempia sukulaisia sekä niitä sukulaisia, jotka eivät perinteisesti ole olleet kiinnostuneita sukututkimuksesta.

Sukuseura ei vain säilytä, vaan myös luo arvoja!

 

1.6.2.     Vahvistetaan toimintasuunnitelma seuraavalle varsinaisten sukukokousten väliselle kolmivuotiskaudelle

Edellisin keskustelun saatesanoin toimintasuunnitelma jätettiin tulevan hallituksen viimeisteltäväksi.

 

1.6.3.     Määrätään liittymismaksu ja vuotuiset jäsenmaksut seuraaville kolmelle kalenterivuodelle

Keskustelun jälkeen kokoukselle esitettiin ja kannatettiin vain seuraavia maksuja:

Sukuseuraan liittymisestä ei peritä erillistä liittymismaksua.

Alle 20 –vuotiaat vapautetaan vuosimaksusta.

Varsinaisen seuran jäsenen vuosimaksun suuruudeksi ensimmäisen kolmen vuoden ajalle päätettiin 20 euroa.

 

1.6.4.     Vahvistetaan talousarvio kolmen seuraavan tilikauden  muodostamalle ajanjaksolle

Sukuseuran taloudelliset toimintaedellytykset tulevat määriteltyä edellä päätetyn jäsenmaksun ja mahdollisten kannatusmaksujen puitteissa.  Koska tulevasta jäsenmäärästä ja kannatusmaksuista ei ole vielä tietoa, katsotaan talousarvion laatiminen tässä vaiheessa ylivoimaiseksi tehtäväksi. 

1.6.5.     Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolmesta kuuteen muuta jäsentä.

Kaikki henkilövalinnat saivat yksimielisen kannatuksen eikä kilpailevia ehdokkaita esitetty.  Laila Rusia esitettiin hallituksen jäseneksi, jolloin ehdokkaiden määrä olisi ylittänyt hallituksen jäsenten määrän ja näin olisi jouduttu äänestämään, mutta ehdotus vedettiin takaisin.  Laila Rusi lupautui muutoin aktiivisesti osallistumaan sukuseuran toimintaan.

Seuran hallitukseen pyrittiin esittämään henkilöitä tavoitteena saada hallitukseen mahdollisimman paljon henkilöitä eri sukuhaaroista ja siten, että hallitukseen tulee myös eri-ikäisiä henkilöitä.

Kokous valitsi seuraavat henkilöt Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n hallitukseen ensimmäiseksi kolmivuotiskaudeksi:

Puheenjohtaja Olli Rusi

Varapuheenjohtaja Ari Rusi

Hallituksen jäsenet

Mari Rusi-Pyykönen, Seppo Rusi, Leo Rusi, Saana Rusi, Soili Pesonen, Tuovi Kankainen

 

1.6.6.     Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa

Sukukokous valitsi tilintarkastajiksi Leevi Rusin ja Lea Gyllingin. 

Varatilintarkastajiksi tulivat valittua Aarne Rusi ja Anselmi Rusi.

 

1.7.       Sukuseuran jäsenten kirjaaminen

Kokoukseen oli monistettu henkilötietolomake, jossa alaosassa on myös ruutu, jonka rastittamalla voi jättää jäsenhakemuksensa seuran jäsenyyteen.

Palauttamalla lomakkeet, uusi sukuseuran hallitus voi ottaa jäsenyyden käsittelyyn.  Samalla pyydettiin lomakkeeseen kirjaamaan kunkin omia toivomuksia tai odotuksia sukuseuran toiminnalle.

Sukukokouksen yhteydessä palautettiin neljäkymmentäyksi jäsenhakemusta.

 

Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n tultua perustettua ja sen ensimmäiset luottamushenkilöt valittua, kokouksessa laulettiin Airi Rusin pianosäestyksellä laulut ”Karjalan kunnailla” ja ”Kotimaani ompi Suomi”.

 

1.8.       Muut asiat

Soili Pesosen ja Mikko Rusin ehdotuksesta sukukokous päätti kutsua Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n kunniajäseniksi Johannes ja Erja  Rusin.  Suku arvostaa suuresti sitä pitkää ja tuottoisaa työtä, jota he ovat tehneet sukututkimuksen saralla ja jonka perusteella tämä sukuseura on saanut suuren osan tiedoista käyttöönsä.

Olli Rusi on julkaissut sukua koskevan internet-sivuston osoitteeseen www.rusi.info.  Tämä sivusto luovutetaan sukuseuran käyttöön ja sen kautta pyritään jakamaan sukuun liittyvää tietoa.  Edellisen sivuston yhteydessä on mahdollisuus luoda seuran jäsenille sähköpostiosoitteita.  Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@rusi.info tai etunimi.sukunimi@yksityinen.net .  Avattavista sähköpostiosoitteista toivotaan sukuseuralle esimerkiksi viiden euron suuruista kannatusmaksua sivuston kustannuksia kattamaan.

Sukuseuraa varten on avattu Olli Rusin henkilötiedoin pankkitili ”Vilkosenmäen Rusien Sukuseura” Nordea 159035-161110.  Sukuseuran hallitus tulee määrittelemään tarvittaessa pankkitilin käyttöoikeudet.

Lauri Rusi luovutti Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:lle puista jaalaa Vatnuorin satamassa esittävän laivataulun Koiviston Rusien sukuseuran nimissä. Taulun otti vastaan sukuseuran tuore puheenjohtaja Olli Rusi.

Kokouksessa suoritettiin osallistujien lyhyt esittely henkilöittäin.

 

1.9.       Sukumateriaalin esittely

Kokouksessa esiteltiin useassa pisteessä suvun historiaan liittyviä dokumentteja, karttoja, valokuvia ja joitakin Uudeltakirkolta tuotuja muistoesineitä.  Kokouksen osallistujat voivat tutustua niihin eri esittelypisteissä.  Lisäksi Ari Rusi esitteli Alma Rusin 70 -vuotispäivillä kuvattuja diakuvia.

Leo Rusi oli lahjoittanut kokouksen osanottajille luovutettavaksi kopioita Vilkosenmäen maatilan pihapiiristä tehdystä piirustuksesta.

 

1.10.   Kokous päättäminen

Kokouksen puheenjohtaja päätti sukukokouksen klo 16:30.

 

Kokouksen osanottajaluettelo on liitteenä (liite 5)

 

Pöytäkirjan vakuudeksi

 

_________________________                _________________________

Olli Rusi                                                      Saana Rusi

puheenjohtaja                                              sihteeri

 

Olemme tarkastaneet sukuseuran kokouksesta laaditun pöytäkirjan ja todenneet sen vastaavan sisällöltään kokouksen kulkua ja siinä tehtyjä päätöksiä

 

…………..ssa      …./ …. 2003                   …………..ssa      …./ …. 2003

 

__________________________              __________________________

Ari Rusi                                                      Seppo Rusi

 

 

 

 

 

 

Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n sukukokous 3.5.2003                                  Pöytäkirjaliite 1

Seppo Rusin tervetuloatoivotus Vääksyn Helluntaiseurakunnan temppelin kokoustilaan

Rakkaat sukulaiset

On erittäin suuri ilo tai oikeammin on kunnia saada olla lausumassa ensimmäisiä sanoja tässä sukuseuran perustamiskokouksessa. Suunnitellessamme sukuseuran perustamistyöryhmän kanssa tätä tilaisuutta sanoin, että voin suorittaa tervetulotoivotuksen ja onnekseni sain tämän kunniakkaan tehtävän.

Sydämeni lyö ehkä vähän normaalia kiivaammin, mutta ei pelkän jännityksen vuoksi vaan ehkä enemmänkin ilosta ja siitä, että olemme päässeet näin pitkälle tässä sukuseura‑asiassa.

Tasan vuosi sitten Karjalan -matkalla, joka oli viikkoa ennen äitienpäivää kuten tämäkin viikonloppu, sanoin, että minulla (kuten jokaisella meistä) on omia unelmia ja toiveita ja tämä sukuseuran perustaminen on yksi niistä ja nyt se on toteutumassa. Sain myös tehtäväkseni etsiä paikan, jossa tämä kokoontuminen voisi tapahtua. Kysyttyäni Hämeenlinnasta kolmesta eri paikasta hintoja, totesin niiden olevan melko korkeita n. 45‑47 € hengeltä, rohkenin sitten kysyä tätäkin salia ja tässä me nyt olemme ja hinta tästä onkin kaikkien teidän tiedossa ja se on huomattavasti edullisempi edellisiin verrattuna.

Tästä tärkeästä tilaisuudestamme puuttuu valitettavasti yksi avainhenkilö, joka sairautensa vuoksi on estynyt saapumasta tilaisuuteen ja hänelle haluaisin lausua erityiskiitokset. Tämä henkilö on Johannes (meille paremminkin Jukka) Rusi, joka on jo kaksikymmentä vuotta sitten aloittanut pyyteettömän ja mittaamattoman arvokkaan työn keräten aineistoa Ruseista ja Ruseihin liittyvistä suvuista. Tämä mittava materiaali on perustana tälle sukuseura‑ajatukselle ja samalla ikään kuin ponnahduslauta eteenpäin. Tämä Jukan aloittama arvokas työ on ollut minuakin innoittamassa syventymään näihin suvun asioihin.

Eli Kiitos Jukka meidän kaikkien puolesta ja toivon, että saat nämä kiitokset kasetin välityksellä sinne Turkuun. Kiitos myös sinulle Olli, joka olet ollut vetämässä näitä perustamistoimikunnan kokouksia ja kantanut päävastuun ja valmistelun niissä käsitellyistä asioista ja näin ollen meidän muiden on ollut helppo olla mukana ja kaikki tarpeellinen on tullut huomioitua. Erityismaininnan saavat myös nämä erittäin hienot Rusin suvun nettisivut, jotka ovat täysin sinun käsialaasi ja joihin olet uhrannut varmaan suuren osan vapaa‑ajastasi. OLLI ‑ ilman sinun työpanostasi emme nyt istuisi tässä perustamiskokouksessa, olet tehnyt osaltasi myös mittavan urakan. Arille ja Leolla kiitokset omasta panoksestanne sukuseuran perustamisasiassa jokaisen ryhmän jäsenen läsnäolo on ollut tärkeä ‑ toinen ei voi korvata toista. Lämpimät kiitokset Aarnelle hyvistä kirjoituksista ja puheista, niitä on ollut mielenkiintoista kuunnella ja lukea niihin on sisällytetty hauskasti suvun vaiheita sinun näkökulmastasi. Tämä on ollut hienoa työtä suvun lähihistorian tallentamiseksi.  Siksi olen erittäin tyytyväinen että Te vanhempi väki olette mukana meitä nuorempia tukemassa ja kertomassa asioita votka vain Te tiedätte.  Pistäkää niitä paperille tai kertokaa meille nuoremmille.  Ja olen erittäin onnellinen Teistä, nuoriso, Te pikkuserkut, että olette tulleet tänne.  Uskon että lähdette täältä paljon rikkaampana ja rakkaampana.  Kiitos myöskin ystävälleni ja työkaverilleni Arto Vehkapurolle, ilman hänen puheitaan ja yllytyksiään en olisi näistä vanhoista asioista ja Karjalasta ehkä kiinnostunut.  Syyllinen ei valitettavasti päässyt paikalle, mutta käski kertoa terveisiä.  Kiitos myös emännille, jotka ovat nähneet paljon vaivaa ja laittaneet meille hyvää ruokaa.

Ja kiitos teille jokaiselle, kun olette tulleet mukaan ‑ juhlia ei voisi pitää ilman juhlavieraita ja siksi teidän jokaisen osallistujan panos läsnäolollanne on tärkeä. Olemme toimikuntana erittäin onnellisia, että tavoitteemme 50 osallistujasta on toteutunut. Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita. Uskon meidän viihtyvän yhdessä niin hyvin, että päivämme jää lyhyeksi. Vielä ennekuin käymme syömään, pyydän siskoani Soilia lukemaan pienen runomuotoisen kertomuksen ja sen jälkeen äitiäni Esteriä siunaamaan ruuan ikään kuin Alma‑mummon ja Viljami‑papan muistoa ja heidän vakaumustaan kunnioittaen. Mutta ensin Soili ‑ ole hyvä.

 

 

Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n sukukokous 3.5.2003                                  Pöytäkirjaliite 2

Olli Rusin avauspuhe kokouksen avauksen yhteydessä                             sivu 1

 

Hyvät sukulaiset!

Olen iloinen ja innoissani nähdessäni Teidät kaikki koolla.  Erityisen hienoa on se, että täällä olevat ihmiset tulevat sukumme eri osista, kutsu on saavuttanut myös muita, kuin ainoastaan parin sukupolven sisällä toisensa tunnistaneet.  Mielessämme ovat myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta tähän tilaisuuteen päässeet tulemaan.

Väestörekisterikeskuksen 26.4.2003 päivitetyn tiedon mukaan Ruseja tunnetaan seuraavasti:

Rusi

Lkm

Miehet

Naiset

Suomessa

Ulkomailla

Nykyisenä nimenä

451

211

240

437

14

Entisenä nimenä

183

3

180

175

8

Kuolleilla

223

95

128

213

10

Yhteensä

857

309

548

825

32

Me olemme varmasti jokainen törmänneet joskus kysymyksiin Rusi –sukunimestä ja siitä, tunnemmeko jonkin tietyn Rusi –nimisen henkilön.  Sukunimemme koetaan erityiseksi ja myös kiinnostavaksi.  Useasti vain olemme varmasti päätyneet selittämään ettemme tunne sattumoisin juuri tuota nimenomaista Rusia.

Ajatelkaapa hetki omia lapsianne tai perhettänne.  Kuinka vieraita haluatte heidän olevan toisilleen tulevaisuudessa?   - Mehän olemme varmasti kaikki yhden perheen, äidin ja isän, jälkeläisiä.  Meitä yhdistää samankaltainen historia ja kulttuuri – jollei tämän ja edellisen sukupolven aikana, niin vain muutama perhe taaksepäin menneeseen.

On sanottu ettei itseään voi arvostaa jollei arvosta juuriaan.  Sukunimemme antaa viitteitä myös ylvääseen taustaan.  Onko niin että kronikoiden kertomukset Novgorodin perustajista, noista arvostetuista viikingeistä, varjageista, ovat kuvausta juuri meidän esi-isistämme?  Niin tai näin, menestyksen tarinaa kertoo suvun säilyminen sotien ja valtakunnanrajojen muutosten kurimuksessa, joustavuudesta sopeutua muuttuviin oloihin ja ympäristöihin. 

Vaikka maailma muuttuu, niin inhimillinen yhteys ja ymmärrys voi rakentaa sillan vaikka vuosisatojenkin taakse.  Tämä antaa meille haastetta hahmotuskykymme ja tietojemme suhteen.  Kuinka hyvin tiedämme ja osaamme rakentaa mieleemme sen maailman, jossa vaikka Matti Juhananpoika Rusi aloitti elämäntaivaltaan Vilkosenmäellä.  Mitkä tapahtumat selittävät tuon ajan arkea ja niitä tietoja, joita siitä voimme vielä saada? 

Yksi haaste kulkee myös sukupolvelta toiselle:  muistamisen ja tiedon välittämisen haaste.  Sukupolvi sukupolvelta tapahtumat ja kokemukset vaipuvat unhoon.  Asiat, jotka meiltä nyt on tallettamatta, jäävät kadoksiin hyvin lyhyessä ajassa ellemme osaa niitä arvostaa.  Muistinvaraiset tiedot ovat lyhytikäisiä.  Yllättäen voidaankin huomata että tämä haaste siirtyykin meidän lapsillemme käsittämättömän nopeasti.  Monille paikalla olevista Münchenin olympilaiset kaappausdraamoineen ja öljykriisi ovat hyvin kirkkaasti muistoissa.  Niistä kulunut aika on kuitenkin jo pidempi kuin yhden sukupolven aikajakso.  Berliinin muurin murtumisesta ja Neuvostoliiton purkautumisesta on vain hetki, mutta sekin on jo puolen sukupolven takaa ajallisesti tarkasteltuna.   

Historia ja mennyt aika ei siis ole jotain sellaista, joka tapahtui ”joskus silloin”.  Tämä päivä on huomenna historiaa.

Alma-mummon sanat ”pysytään yhdessä”, joiden tarkoitus oli varjella ja suojella lapsikatrasta evakkomatkan vaaroilta, voivat tarkoittaa myös tätä hetkeä pidempää yhteenkuuluvuutta.  Me kaikki olemme osa yhtä yhteisöä ja taustaa, josta voimme olla ylpeitä ja jonka arvoa me voimme kaikki osaltamme kirkastaa.  Kaikesta erilaisuudestamme huolimatta voimme valita kiinnittää huomiomme erityisesti siihen, mikä meillä on yhteistä.  Tähän läheiseen piiriin liittyvät myös monin tavoin yhteisen taustamme jakavat Kankaisten, Wistien ja Juutilaisten suvut.

Näitä asioita varten ihmiset perustavat sukuseuroja - arvostaakseen juuriaan, ymmärtääkseen mennyttä, löytääkseen sieltä mielenkiintoisia inhimillisiä näkökulmia ja löytääkseen erilaisuuden ylittävää yhteenkuuluvuutta.

Sukuseuralla on siis monipuolinen palvelutehtävä. 

 

Kiitos siitä että olette paikalla ja kiitos siitä että olette.

 

Tervetuloa sukuseuran perustamiskokoukseen!

 

Olli Rusi

 


 

Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n sukukokous 3.5.2003                                  Pöytäkirjaliite 3

Jukka Rusin tervehdys kokoukselle (Ari Rusin lukemana)                              sivu 1

 

Tervehdys jokaiselle sukukokoukseen osallistuvalle!

Monet ovat kysyneet, että mikä sai minut kiinnostumaan sukututkimuksesta?

Ollessani vielä pieni poika ennen sotia Kaipialassa, kertoi äitini, että hänen esivanhempiaan on tullut tänne Suomeen Tanskasta ja Saksasta. Nuorta poikaa eivät tällaiset asiat kiinnostaneet, vaan asia meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Tehdessäni äidin kuoleman jälkeen surutyötä, tulivat nämäkin asiat eteeni. Silloin mieleeni tuli, että olisi pitänyt kysellä äidiltä enemmän näistä menneistä tapahtumista. Asia askarrutti mieltäni ja lopulta sain ajatuksen, että jospa yrittäisin saada selkoa asiasta. Saksalaisesta esi‑isästämme on löytynyt asiakirjatietoa. Mathias (Matthias) Wist, syntyi vuonna 1807 Hannoverissa Saksassa. Kultaseppä Mathias Wist tuli perheineen Pietarin kautta suomeen noin 1845 asettui asumaan Uudenkirkon Vpl. Kaipialan kylään ja ryhtyi maakauppiaaksi.

Tanskalaisista esi‑isistä ei ole löydetty asiakirjoja, mutta Olavin linnan rakentamisesta on kulunut aikaa noin viisisataa vuotta, joten voi olla niin, että näin vanhoja asiakirjoja ei löydykään. Suvun piirissä on säilynyt tieto, että esi‑isämme tulivat suomeen rakentamaan Olavin linnaa. Tanskalaisista esi‑isistä muistona ovat Juutilaiset, joita asuu eri puolilla maatamme.

Rusin suvun tutkiminen seurasi itsestään selviönä. Tämä suku on kauan asunut Suomenlahden rantamilla, Sortavalan kylässä. Rinnan ovat asustelleet muun muassa Haloset, Muuriset, Juvat, Rasimukset, Rehmoset, Riskit, Saksit , ynnä muut. Näiden sukujen kesken solmittiin avioliittoja. Näistä suvuista perintötekijämme ovat lähtöisin. Suomenlahden rannan asukkaat ovat viljelleet maata, kalastaneet ja harjoittaneet merenkulkua. Asukkaat olivat työteliäitä ja rauhallisia ihmisiä. Kunnioittakaamme heidän työtään ja muistoaan!

Teoksesta SUOMALAISET SUKUNIMET Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala

 

  Halonen 6921  henk. sivu 76
  Juva 234     152
  Muurinen 672     344
  Rasimus 383     489
  Rehmonen henkilömäärä  pieni joten ei mainita kirjassa  
  Riski 336     505
  Saksi 204     533
           

                      

 

Turussa, 5.4.2003

Johannes Rusi


 

Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n sukukokous 3.5.2003                                  Pöytäkirjaliite 4

Aarne Rusin tervehdys kokoukselle                                                   sivu 1

 

Hyvät Sukulaiset!

Tämän, RUSI sukuumme perustamiseen tähtäävän kokoontumisemme edellä, poikani Olli Rusi pyysi minua laatimaan jonkinlaista kerrontaa Vilkosenmäeltä lähteneen sukumme alkujuurista. Olin ensin vähän ymmällä, mitä minä voin kertoa kun en ole millään tavalla sukujuuriani tutkinut, ei kait ole ollut aikaa eikä tarpeeksi paljon kiinnostusta asiaan. Sitten tuli mieleeni, veljeni JOHANNES, hän on tehnyt sukututkimuksen merkeissä suuren työn joka yltää jo tuonne 1600‑1700 luvuille asti. En ole aikaisemmin osannut tarpeeksi arvostaa kuinka suuren ja tärkeän työn Hän on tehnyt.  Nyt kysyin Johannes -veljeltäni, että mistä hän sai alkuinnostuksen sukumme tutkimiseen? 

Hän kertoi, silloin kun Äitimme kuoli 1982, ja oli kaipaavan syvänsurun aikaa, hän muisti monet Äidin kertomukset omasta suvustaan, mistä eri maista tulleista ihmisistä Äidin sukujuuret koostuivat. Johannes oli pahoillaan kun ei ollut aikanaan, Äidin eläessä, ottanut tarkemmin selvää Äidin kertomisista.

Hänessä heräsi ajatus yrittää olisiko vielä mahdollista kasata asiaa käyttäen tietolähteenä eri tahoja, ja yksityisten ihmisten haastatteluja. Työ lähti käyntiin, se innosti häntä niin että se väliin valtasi miehen koko ajatusmaailman. Suurena apuna ja tukena Johannekselle oli aina kaikessa myötäelävä suurenmoinen, meidän kaikkien sisarusten arvostama ERJA -vaimo.  Yhteisvoimin Te teitte tämän merkittävän työn!  Tuloksen tiedämme. Kiitoksemme Teille molemmille.

Nyt tällä hetkellä tuntuu että rakkaan Johannes veljemme voimat ovat ehtymässä, hän ei jaksa tutkimustyötä enää tehdä ja toivoo siksi nuorempien jatkavan työtä, jota kyllä riittää loputtomiin. Vuosikausien sairastamiset ja lisääntynyt ikä, vaativat osansa, toivomme kuitenkin Hänen vointinsa kohenevan. Luojamme meidän kaikkien elämän ja päiviemme määrän säätää. Ilahduttavana asiana on kun nuorempi sukupolvi on kiinnostunut sukumme vaiheista, ja näin Johanneksen aloittama työ saa varmat jatkajat, Seppo, Ari ja Olli Rusi ym. Olli on tehnyt valtavan työn kootessaan aineistoa jopa ympäri maailmaa sekä avaten nettisivut, niille joilla niitä on mahdollisuus lukea.

Siksi ajattelin että turha minun on lähteä penkomaan jo valmiiksi kasattuja aiheita. Vaan kerron osuuteni ajasta ja ihmisistä jotka olen tuntenut ja jotka löytyvät muistini lokeroista, eikä sekään ole ihan vähän sillä siihen mahtuu 6 sukupolvea, Herman Antinpojasta Pauliina Heikin tyttärentyttäreen, Eve‑Linneaan.

Puhutaan sukututkimusten yhteydessä sukupuusta.  Minä näen mielikuvassani asian kuin elävänä pallona, jonka pinta on täynnä verisuonia, jossa meillä kaikilla on omat pääsuonemme, jonka voimanlähteenä ovat aina sukujemme vanhimpina elävät jäsenet.  Sieltä nuorempi polvi imee alkuvoimansa, jakautuen myöhemmin omaksi suonistok­si.

Nykykäytännön mukaan siirtyvät tytöt avioliiton kautta johonkin toiseen sukuun puolisonsa rinnalle, vaihtaen sukunimensä tilalle toisen nimen, vieden kuitenkin geeniperintänsä toiseen sukuun, näin syntyy uusia sukulaissuhteita.  Vastapainoksi pojat tuovat sukuunsa puolisoiksi uusia suvun nimen kantajia ja uutta verta jostakin toisesta suvusta, näin syntyy taas uusia suonistoja ja veret sekoittuu sekä vahvistuu, ja näin sukujemme verenkierto pysyy elinvoimaisena.

Nyt tämä meni vähän Havukka‑ahon ajattelijan linjalle, joten palataan muistamani suvunvanhimman lähtöruutuun.

 

1.    Sukupolvi

Isoisämme Herman Antinpoika Rusi syntynyt 4.7.1872 Uusikirkko.

Me lapsenlapset kutsuimme häntä nimellä "Rannan Äijä".  Hän oli meitä lapsia kohtaan lempeäkäytöksinen, paljon hänen ansiostaan me lapset viihdyim­me Sortavalassa, silloin tällöin joitakin aikoja, Sortavalan ja Kaipialan väliä oli n 13 km.  Sisaruksistamme Hellin siellä oli kaikkein pisimmät ajat. Äijämme oli luonteeltaan sellainen leikinlaskija.  Usein Hän pyysi tallomaan Hänen selkäänsä, se kun oli raskaista töistä kipeytynyt.  Lämmin siinä tuli, mutta kyllä sen mielellään teki kun palkintona oli aina markka. Kerran hän teki minulle sukset, jotka oli maalattu hänen lempivärillään, jollain oranssin ja ruusunpunaisen väliltä, olivat lapselle mieluiset. 

Isoisä oli pohjimmiltaan vakavamielinen, kuuluen kirkkovaltuustoon ja kävi siksi usein kirkossa, tehden matkat ainakin kesäaikana polku­pyörällä.  Matkaa kertyi yhteen suuntaan n.18‑20 km.  Jos oli sellainen pyhä ettei hän käynyt kirkossa, niin kirkonmenon aikoihin hän soitti virsikannelta laulaen samalla hyvällä äänellään.  Se oli lapselle harrasta kuultavaa ja säilyy kauniina muistona Rannan äijästä, isoisästämme

2. Sukupolvi

Isämme Viljam Hermaninpoika Rusi syntynyt 19.7.1900 Uusikirkko. Äitimme Alma Katriina os. Kankainen syntynyt 3.12.1903 Uusikirkko.  Vihitty avioliittoon 1923.

Lapset:

  Kerttu Sanelma 1925 Ainut Vilkosenmäellä syntynyt, toiset
  Aarne Viljam 1926 kaikki ovat Kaipialassa syntyneet.
  Hellin Anna 1929 (Uusikirkko VPL )
  Johannes 1930 olemme vielä kaikki elossa,
  Aulis 1932 kunto enemmän tai vähemmän hyvä.
  Anselmi 1933  
  Anneli 1936  
  Laila 1939  

                

Isämme oli työtäpelkäämätön, vakaan uskon omaava, suuren perheen huoltaja .  Heillä oli Einari -veljensä kanssa raskas lapsuus aika, jäivät Äidistä orvoiksi. Einari 5, ja isämme Viljam 3 -vuotiaana, mutta ei Isään ollut jäänyt lapsuudesta mitään katkeruutta.  Me lapsetkin saimme vasta varttuneena tietää että tätimme ja yksi setämme, nimet olivat, Rauha, Vanda, Meeri ja Lahja -täti, sekä Hugo -setä, olivat vain puolitätiä ja -setiä.  Heillä oli sama isä mutta kun Herman leskeksi jäätyään avioitui ensimmäisen vaimonsa sisaren kanssa, niin tämä toinen vaimo oli äitipuoli ja samalla täti isälle ja hänen veljelleen. Nuorukaisena Isä harrasti urheilua, oli 17 -vuotiaana itsenäisyyttämme lunastamassa, kuuluen sen jälkeen suojeluskuntaan. Palveli asevelvollisena Uudenmaan Rakuunarykmentissä Lappeenrannassa, kotiutui AU:n käyneenä alikersanttina, harvinaisuus sen ajan maalaispojissa.  Hän toimi sen jälkeen poikamiesaikanaan kouluttajana suojeluskunnan harjoituksissa. Äidin kanssa avioiduttuaan, he ostivat Kaipialasta pienen tilan, jota hoitivat ja kunnostivat sivutöinään.  Vuosien myötä perhe kasvoi. Isä oli vakituisessa työssä Kultaseppä Herman Wistin tilanhoitajana, hoitaen sen lisäksi Hopean sulatukset.  Se oli lämmintä puuhaa, jota sain joskus olla katsomassa.  Usein valmiiden tuotteiden tarkastusleimaus tuli myös Isämme tehtäväksi, se tapahtui Kirkonkylässä nimismiehen kansliassa. Ne olivat luottotehtäviä.   

Isämme oli perusluonteeltaan rehellinen ja oikeudenmukainen mies, sekä lähimmäisiään auttava. Sen tähden vanhemmillamme oli henkisesti raskas ajanjakso kun pahat kielet puhuivat aivan toista mitä sanotaan rehellisistä ihmisistä. Tähän saakka he olivat Äidin kanssa olleet aktiivisesti mukana myös nuorisoseuratoiminnassa.  Tämä samainen seura loukkasi törkeästi heidän kunniaansa.  Tarkemmin sanottuna osa seuran jäsenistöä syyllistyi ilkeyteen.

Aikuisena ollessani isämme joskus kertoi siitä ajasta, miten hän ei voinut ymmärtää ihmisten pahuutta. He luopuivat seuratoiminnasta - siellä ei ollut rehellisiä ihmisiä.  Ahdingon seurauksena Äitimme turvautui Jumalaan ja vähän myöhemmin myös Isämme.  Sen seurauksena hän erosi myös suojeluskunnasta. Tuo vahva usko oli heidän henkinen pelastuksensa, sen seurauksena he saivat uuden suunnan elämäänsä. Ja tuo vahva usko vei heidät turvallisesti perille, sinne missä he nyt ovat. RAKKAUS  JA  KUNNIOITUS HEIDÄN MUISTOLLEEN.  Mainitsen vielä vaikka vanhemmillamme oli silloin raskasta koetusten aikaa, niin ei se kuitenkaan milloinkaan heijastunut meihin lapsiin, saimme elää onnellisen lapsuuden kauniissa Karjalassa. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä että hyvyys sekä pahuus saavat aikanaan ansaitsemansa seurauksen. Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa.

3. Sukupolvi

Meitä on siis edellä mainitut 8 lasta.  Aika ei riitä kaikkien sukuselvitystä tekemään, mainitsen vain kaikkien sisarusten lapsien lukumäärän siitä voitte päätellä sukumme laajentumisen määrän meidän kohdallamme.

  Kerttu Kankainen os, Rusi 3 lasta
  Aarne      3 "
  Hellin Mäkilä os, Rusi    2 "
  Johannes 3 "
  Aulis 4 "
  Anselmi 8 "
  Anneli Holopainen os, Rusi 2 "
  Laila 1 lapsi

          

Jälkikasvuja on runsas määrä ja varmaan useampi jo neljättä polvea, mutta kerron tässä vain allekirjoittaneen neljä sukupolvea.

Aarne Viljam Rusi synt. 15.11.1926.

Vihitty 1. avioon 1946, josta 3 lasta: Marjatta, Heikki ja Olli.  Avioliitto purkautui 24 vuoden jälkeen, kun Marjatta oli jo naimisissa, Heikki suoritti asevelvollisuutensa ja nuorin Olli oli 13 -vuotias. Oli kevättalvi v.1970, silloinen vaimoni löysi uuden rakkauden ja jätti perheensä, oli vaikeaa ymmärtää että voi jättää lapset ja heittää hukkaan 24 vuotta yhteisestä elämästämme.  Siinä särkyi samalla toinen 3 -lapsinen koti, mutta eihän ketään voi väkisin pidätellä. Siinäkin tapauksessa itsekkyys sai palkkansa, mutta ei muistella pahalla.

Kiitän kuitenkin entistä vaimoani taakse jääneistä yhteiselämän hyvistä päivistä ja vuosista sekä rakkaista lapsista, jotka hänen kauttaan olen saanut.  Heidän tukenaan minun on ollut ylpeyttä tuntien ilo ja etuoikeus olla.  Rakastan heistä jokaista sellaisena kuin ovat.

Omalla kohdallani oli kohtalo kummasti järjestänyt asiat, kaikki oli niin kuin kypsytetty tätä tilannetta varten, kun jäin yksin ilman puolisoa.  Löysin kumppanin lapsuuden naapurintyttö Karjalasta, Sirkka Tellervo os. Poutiainen, syntynyt Uudellakirkolla 16.10.1928.  Hänet oli vihitty ensimmäiseen avioliittoon Elokuussa 1951.  Sirkan ensimmäinen puoliso Erkki Anttalainen menehtyi vuosia sairastettuaan leukemiaan tammikuussa 1963, vain 37 -vuotiaana. Sirkalle jäi huollettavaksi kolme lasta, Hannu synt. 1952, Seppo synt. 1954, ja Satu synt. 1962. Ne olivat raskaita vuosia Sirkalle mutta hyvin hän selviytyi.  Lapset kasvoivat ja talous kohentui. Sirkka oli vielä nuori ja kaunis nainen, siksi kosijoita olisi kyllä ollut. Mutta ei arvannut Sirkka, enkä minä Aarne, että kohtalo oli säätänyt niin että meidät entiset naapurit Karjalasta, oli tarkoitettu toisillemme kumppaneiksi loppuelämämme taipaleelle, toistemme taustat tiesimme ja tunsimme. Toista vuotta kestäneen seurustelumme aikana tunnustelimme miten lapsemme suhtautuvat toisiinsa. Meillä on hyvät lapset. Uskalsimme avioitua elokuussa 1971. Suhteet lapsiimme ja toistemme lapsiin ovat kunnossa, he ovat kaikki jo omassa elämässään ja perheissään. Sirkan nuorin lapsi Satu, avioitui Pekka Pentikäisen kanssa, toukokuussa 1981 he muuttivat saman vuoden elokuussa Australiaan, jossa asuvat edelleen, siellä heille on syntynyt 2 lasta, Krista joka nyt on 20 -vuotias, ja Jani poika 18 -vuotias, tulevat tämän vuoden heinäkuussa meitä isovanhempia tervehtimään suloisia nuoria, olen heille Pappa, niin kuin muillekin lastenlapsilleni.

Meillä on vähän pitkät kyläilymatkat, käymme kuitenkin silloin tällöin toisiamme katsomassa. Asumme Sirkan kanssa kahdestaan, 32 vuotta yhteistä taivalta alkaa olla takana. Olemme enimmäkseen tyytyväisiä elämään ja saaneet nauttia suht´ terveistä vuosikymmenistä yhdessä, SIITÄ KIITOS LUOJALLEMME!

Jatkan vielä vähän kolmannen eli oman sukupolveni asiaa.

Siis, Aarne Viljam Rusi synt. 15.11.1926 Uusikirkko VPL.

 Lapset:

4. Sukupolvi 

Marjatta Soile Inkeri Arte os. Rusi      synt. 24.1.1947 Kokkola

      Lapsenlapsi

     Samuli Hannunpoika Arte      synt. 7.11 1968 Turku

Heikki Aarne Juhani           synt. 1.5.1949 Kokkola

puoliso Ritva Irmeli os. Kunnas.      synt. 11.2. 1949 Turku

      lapsenlapset:

     Pauliina Irmeli        synt. 20.10.1974. Turku.

      Elina Hannele           synt. 7.6. 1977. Turku

Olli Pekka Antero       synt. 3.11. 1956. Turku

puoliso, Anne Kristiina os. Valtonen      synt.14.12. 1957. Turku

      lapsenlapset:

     Saana Katariina           synt. 4.9.1982. Turku

      Hanna Karoliina           synt.17.11.1984. Turku

      Miikka Aarne Aleksi      synt. 1.10.1991. Turku

 

5. Sukupolvi

Lapsien lapset ovat viidettä sukupolvea.

 

6. Sukupolvi.

 

Hermansson Henri ja Pauliina os. Rusi

Henrin ja Pauliinan tytär,

     Eve Linnea        synt. 8.11.2002. Turku

 Sukupolvien yhteenveto:

     Herman Rusi      synt. 1872.

     Viljam Rusi      synt. 1900­

     Aarne Rusi      synt. 1926.

     Heikki Rusi      synt. 1949.

     Pauliina Rusi      synt. 1974.

     Eve Linnea      synt. 2002.

 

Näitten vuosien väliin sopii 130 vuotta, pieni osa sukumme historiaa.  Tässä ovat muistissani olevat ja tuntemani läheiset ihmiset ja sukumme jäsenet kuuden sukupolven ajalta:

     Rannan‑äijästä Pauliinan tyttäreen Eve Linneaan

 

Näin muisteli omalta kohdaltaan sukuhaaramme eri vaiheita yksi vanhimman pään, luonnollisen poistuman vuorossa oleva sukumme jäsen.

          Aarne Viljam, Viljaminpoika.

 

 

Nuorin lapsistani, Olli, on lämmennyt sukumme juurista.  Hän on tehnyt paljon työtä asian eteen.  Kiitos Ollille meidän kaikkien puolesta.

 

          Aarne Rusi

 

Mainittakoon vielä lopuksi.

Vanhimman pään sukupolvi 1.2. ja 3. kärsi raskaat sotavuosien rasitukset. Talvisota joka alkoi 30.11.1939, lähtö evakkoon rakkailta satojen vuosien aikaisilta sukujemme asuinsijoilta tuntemattomaan määränpäähän, muualle Suomeen. Vuonna 1942. paluu takaisin kotiseudulle, jonne sota oli jättänyt vain raunioita, kuitenkin kaipuu synnyinseudulle oli voimakas. Vuorossa oli kahden vuoden kiireinen rakentaminen raunioituneissa kylissä, sodan vain yhä jatkuessa.   Vuonna 1944, juuri kun viljat oli kylvetty peltoon, uusi kiireinen lähtö pois sodan jaloista.  Lähtö jolta ei kait enää ole paluuta. Uusi sijoittuminen muualle Suomeen ja taas rakentaminen.  Kuinka he jaksoivatkaan, olihan joukossa jo paljon ikääntyneitä ihmisiä, niin kuin meidänkin isovanhemmat.

Karjalan kansa oli sitkeää. ja ahkeraa, selvisi kunnialla kaikista koettelemuksista.  Arjenkaan keskellä ei unohdettu leikinlaskua eikä kaikesta huolimatta iloista mieltä, siinä on Karjalan heimon voima. Valtiovallassamme oli silloin viisaita miehiä jotka ymmärsivät myös Karjalaisten kohtalon. Olihan ihmiset pyritty sijoittamaan niin, että saman puolen ihmiset Karjalasta sijoitettiin samoille seuduille.  Näin oli heille parempi mahdollisuus kanssakäyntiin keskenään. Esimerkiksi pitäjäjuhlien järjestäminen on säilynyt näihin päiviin asti, on vielä tarina‑iltoja ym. kokoontumisia.  Näin Karjala säilyy sydämissämme ja juuremme muistissa. Ajan saatossa moni vanha heikoksi käynyt on viimeisinä elinvuosinaan, mielenhämärässä tehnyt lähtöä kotiin useat jopa mielessään asunut siellä. Aika on armahtanut heitä, kärsimystie on loppu.

 

A.R.


 

Vilkosenmäen Rusien sukuseura ry:n sukukokous 3.5.2003                                  Pöytäkirjaliite 5

Sukukokouksen osallistujaluettelo                                                                  sivu 1


 

1.  Pesonen Soili

2.  Pesonen Saara

3.  Pesonen Veera

4.  Rusi Mikko

5.  Vihreälehto Marketta

6.  Rusi Tomi

7.  Rusi Esteri

8.  Rusi Anselmi

9.  Rusi Seppo

10. Rusi Sinikka

11. Rusi Suvi

12. Rusi Eija

13. Rusi Leo

14. Rusi Mirja

15. Rusi Ari

16. Holopainen Anneli

17. Holopainen Tauno

18. Mäkilä Hellin

19. Lindström Johanna

20. Rusi Laila

21. Rusi Tapio

22. Rusi Sanna

23. Rusi Tanja

24. Gylling Lea

25. Gylling Ari-Pekka

26. Rusi Aarne

27. Riikkala Mirja

28. Riikkala Erkki

29. Rusi Olli

30. Rusi Saana

31. Rusi Soini

32. Kankainen Eeva

33. Rusi Paavo

34. Rusi Mirkka

35. Luomala Anja

36. Luomala Toivo

37. Kahrola Johanna

38. Kahrola Ari

39. Rusi Milja

40. Rusi Aulis

41. Rusi Airi

42. Rusi Lauri

43. Rusi Sinikka

44. Smit-Rusi Anneli

45. Rusi-Pyykönen Mari

46. Pyykönen Lauri

47. Valo Elsi

48. Valo Asko

49. Valo Katriina

50. Rusi Leevi

51. Rusi Simo

52. Rusi Eveliina

53. Kivelä Aija

54. Kivelä Ville